Terve oppiva mieli
Terve oppiva mieli

Tutkimus

Terve Oppiva Mieli on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteutettava terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke.

Tutkimushankkeessa kartoitetaan tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12-15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon. Tutkimushankkeeseen on osallistunut 3519 oppilasta opettajineen ja vanhempineen vuosien 2014-2016 aikana. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita oppilaita, opettajia, rehtoreita ja vanhempia.

Tutkimushanke laajentui kehittämishankkeeksi vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahan turvin. Kehittämishankkeen aikana, vuosina 2016-2018, kehitetään tutkimushankkeesta saatujen tulosten sekä opettajien ja oppilaiden kokemusten pohjalta tietoisuustaitopohjaiset hyvinvointiohjelmat ja jalkautetaan ne suomalaisiin peruskouluihin. Hyvinvointiohjelmien tavoitteena on saada tietoisuustaidot osaksi kouluarkea sekä edistää koululaisten ja kouluhenkilökunnan hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä.

Tietoisuustaidot

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan tietoista hyväksyvää läsnäoloa ja tarkkaavaisuuden suuntaamista kyseessä olevaan hetkeen. Tietoista hyväksyvää läsnäoloa voi kuvata tietoisuudeksi, joka syntyy suuntaamalla huomionsa käsillä olevaan tilanteeseen ja siinä ilmeneviin tuntemuksiin ja ajatuksiin hyväksyvällä asenteella. Tietoisuustaitojen harjoittelun merkitys korostuu kiireisessä nykyelämässä, jossa pysähtyminen ja rauhoittuminen voivat tuntua vaikeilta. Tietoisuustaitojen on todettu kehittävän stressin- ja tunteidenhallintataitoja sekä edistävän mm. hyvinvointia, keskittymiskykyä ja oppimista.

Tutkimuksen tausta

Tietoisuustaitoja on tutkittu aikuisten parissa 30 vuoden ajan. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenkiinto tutkia tietoisuustaitoharjoittelua lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut valtavasti. Tähänastiset tutkimukset lasten ja nuorten parissa ovat osoittaneet, että tietoisuustaitoharjoitukset kehittävät mm. lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, emotionaalista tasapainoa, onnellisuutta, myötätuntoa ja sosiaalisia taitoja.

Alustavista positiivista tuloksista huolimatta lasten ja nuorten parissa tehtyjä tietoisuustaitojen vaikuttavuutta kartoittavia tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Tutkimuskentällä on tarvetta metodologisesti vahvoille tutkimuksille, joissa selvitetään tietoisuustaitojen vaikuttavuuden ohella vielä ennestään selvittämättömiä seikkoja kuten eroja sukupuolten välillä, tietoisuustaitojen roolia terveyserojen kaventajana, vaikutusta erityisoppilaisiin ja pitkänajan vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tutkimuksen tavoitteet

Terve Oppiva Mieli -tutkimuksen tavoitteet ovat seuraavat:

  1. Tutkia tietoisuustaitojen vaikuttavuutta koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon..
  2. Edistää koululaisten parissa tutkimiamme voimavaratekijöitä.
  3. Kaventaa hyvinvointi- ja oppimiseroja erilaisten ryhmien välillä.
  4. Edistää luokkarauhaa ja kouluhenkilökunnan työssä viihtymistä sekä työssä jaksamista.
  5. Tuoda kouluihin kustannustehokas työväline tukemaan hyvinvointia, oppimista ja kouluviihtyvyyttä.

Terve Oppiva Mieli -tutkimus tuottaa tietoa myös nuorten itse kokemasta stressin määrästä, hyvinvoinnista, terveyskäyttäytymisestä, unen laadusta ja määrästä, ruudulla vietetyn ajan määrästä sekä mm. koulukiusaamisesta. Seurantamittauksien avulla saadaan myös tietoa edellä mainituissa muuttujissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista tutkimusjakson aikana ja sen jälkeen.

Tutkimusmenetelmät

Terve Oppiva Mieli -tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, johon osallistui 3 519 oppilasta, heidän opettajansa sekä vanhempansa Etelä-Suomen alueelta vuosien 2014-2016 aikana. Osallistujat satunnaistettiin kolmeen ryhmään: koe-, kontrolli- ja 0-ryhmä. Koeryhmä osallistui 9-viikkoiseen tietoisuustaito-opetukseen ja kontrolliryhmä samanmittaiseen rentoutusharjoituksiin perustuvaan opetukseen. 0-ryhmä ei osallistunut mihinkään ohjelmaan, vaan täytti ainoastaan kyselylomakkeet.

Tietoisuustaitointerventiona toteutettiin 11–18-vuotiaille suunniteltu tietoisuustaito-ohjelma, joka on kehitetty yhteistyössä Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen kanssa. Ohjelma sisältää yhdeksän 40–60 minuutin mittaista oppituntia. Ohjelman standardisoidut harjoitukset kehittävät oppilaiden tietoisuustaitoja, tunteiden tunnistamista ja hallintaa sekä läsnäoloa ja tarkkaavaisuutta. Tietoisuustaito-opetusjakson aikana harjoituksia tehtiin koulutetun ja kokeneen ohjaajan johdolla luokkahuoneissa sekä itsenäisesti kotona. Rentoutusharjoituksiin perustuvan opetusjakson aikana keskusteltiin hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja tehtiin hyvinvointia tukevia rentoutusharjoituksia.

Tutkimukseen osallistuvat täyttivät kyselylomakkeet ennen harjoitusohjelmaa, sen keskivaiheilla ja heti harjoitusohjelman päätyttyä. Osallistujat täyttivät myös puolen vuoden ja vuoden seurantamittaukset, minkä ansiosta voimme tutkia intervention pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämän lisäksi 200 koululaista osallistui neuropsykologisiin ja psyko-fysiologisiin mittauksiin, joilla kartoitetaan mahdollisia fyysisiä ja hermostollisia vaikutuksia.

Tutkimuksen toteutuksesta on julkaistu artikkeli, Healthy Learning Mind – a school-based mindfulness and relaxation program: a study protocol for a cluster randomized controlled trial, BMC Psychology-lehdessä heinäkuussa 2016.

Tutkimuksen aikataulu

2014-2016

Terve Oppiva Mieli -tutkimus suoritettiin neljässä tutkimusaallossa Etelä-Suomen alueella. Vuosien aikana toteutettiin hyvinvoinnin opetusjaksot koululuokissa sekä kerättiin tutkimusaineisto kyselomakkein ja objektiivisin mittauksin.

2017-2018

Tutkimusaineiston analysointi ja raportointi aloitettiin 2017 jatkuen vuonna 2018.

Tulokset

Terve Oppiva Mieli –tutkimuksen ensimmäiset tilastolliset analyysit on tehty syksyllä 2017. Analyyseissa on verrattu tietoisuustaito-opetusjaksoon osallistunutta ryhmää rentoutusharjoituksia tehneeseen kontrolliryhmään. Analyyseissa on tarkasteltu tuloksia psyykkisen joustavuuden (=resilienssi), sosio-emotionaalisen toimintakyvyn sekä masennuksen ilmaantuvuuden suhteen. Tuloksia on myös tarkasteltu sukupuolittain, luokka-asteittain sekä harjoittamisen määrän mukaan.

Tulosten mukaan tietoisuustaitojen harjoittamisesta on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta enemmän hyötyä kuin tavallisista rentoutusharjoituksista; psyykkinen joustavuus lisääntyi, ja masennuksen ilmaantuvuus väheni tilastollisesti merkitsevästi tietoisuustaitoja harjoittaneen ryhmän eduksi. Tulokset ovat tytöillä selkeämpiä kuin pojilla. Tarkempi analysointi paljasti, että erittäin säännöllisesti tietoisuustaitoja harjoittavat pojat hyötyivät harjoittamisesta tyttöjen lailla. Mahdollisia syitä tähän on useampia, mutta yksi todennäköinen selitys on se, että kyseiset harjoitteet, sekä niiden hienovaraisten ja psykologisten vaikutusten havaitseminen on tytöille luontaisempaa poikiin verrattuna. Tietoisuustaidot ovat erittäin hyödyllinen, kätevä ja suosittelemamme keino lisätä tunteiden tunnistamista ja ilmaisua poikien keskuudessa.

Sosio-emotionaalinen toimintakyky parani tietoisuustaitoryhmään kuuluvilla, mutta tilastollinen ero tietoisuustaitojen hyväksi rentoutusryhmään verrattuna ilmaantui ainoastaan seiskaluokkalaisten parissa.

Odotetusti tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen lisäsi hyvinvointihyötyjä. Tarkemmat tulokset ovat nähtävillä täällä heti tulosartikkelin ilmestymisen jälkeen.

Jatkossa on erittäin tärkeää selvittää, voidaanko tietoisuustaitoharjoitteiden tuomia hyvinvointihyötyjä lisätä tuomalla ne osaksi koulujen arkea kouluttamalla kouluhenkilökuntaa. Tätä kysymystä tutkimmekin parhaillaan käynnissä olevassa Terve Oppiva Mieli –kehittämishankkeessa.

Kehittämishanke

Terve Oppiva Mieli -kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2016, kun työryhmälle myönnettiin sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahaa kouluhenkilökunnan ja oppilaiden tietoisuustaitopohjaisten hyvinvointiohjelmien kehittämiseen vuosille 2016-2018.

Kehittämishankkeen aikana luodaan oppilaiden ja kouluhenkilökunnan tietoisuustaitopohjaiset hyvinvointiohjelmat, sekä selvitetään, miten jalkauttaa tietoisuustaidot osaksi kouluarkea. Hankkeen tavoitteena on edistää sekä koululaisten että kouluhenkilökunnan hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä.

Tutustu hankkeeseemme Kehittämishanke-sivulla.

Tutkijat

  • FT Salla-Maarit Volanen, Folkhälsanin tutkimuskeskus/Helsingin yliopisto (PI)
  • Prof Sakari Suominen, University of Skövde/Turun yliopisto (PI)
  • PsL Maarit Lassander,  Suomen mielenterveysseura
  • Dos Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto
  • Dos Päivi Santalahti, THL
  • Prof Mirka Hintsanen, Oulun yliopisto
  • FT Nina Simonsen, Folkhälsanin tutkimuskeskus/Helsingin yliopisto
  • Dos LT Anu Raevuori, Helsingin yliopisto
  • PsT Sari Mullola, Helsingin yliopisto
  • Tilastotieteilijä Tero Vahlberg, Turun yliopisto
  • Tilastotieteilijä, Anna But, Helsingin yliopisto
  • Dos Eva Roos, Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • FT Carola Ray, Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • Prof. Marko Elovainio, Helsingin yliopisto

Ohjausryhmän jäsenet

  • Dos Päivi Santalahti, THL
  • Dos Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto

Graduntekijät

  • TtM Maiju Taivalmäki, Tampereen yliopisto
  • PsK Heidi Petäjäjärvi, Turun yliopisto
  • VtK Marguerite Beattie, Helsingin yliopisto
  • VtK Gloria Salo, Helsingin yliopisto

Väitöskirjantekijä

  • PsL Maarit Lassander, Helsingin yliopisto

Ohjaajat

  • FM Kim Wikström
  • Satu Posti
  • KM Susanna Ahvalo
  • KM Anna-Maria Majava
  • KM Samu Sundqvist
  • KM Sari Markkanen
  • PsL Maarit Lassander
  • FM Sini-Maria Tuomivaara
  • TtK Maiju Taivalmäki
  • ETT Henna-Maria Lehtonen
  • OTM Christian Langenskiöld
  • FT Åse Fagerlund
  • FM Mikko Putkonen
  • Sheila Tackman
  • FM Henna Tarjanne-Lekola
  • FM Niina Mustonen

Tutkimuskoordinaattorit

  • KtM Ritva Linden
  • KtM Martina Rosenqvist
  • VTM Jenny Penna
  • VTM Emilia Keijonen

Kansainvälinen yhteistyö

  • Daniel Rechtschaffen, U.S.A.
  • Christopher Williard, U.S.A.
  • Amy Salzman, U.S.A.
  • Kristin Neff, U.S.A.
  • Steven Hickman, U.S.A.
  • Michelle Becker, U.S.A.
  • Emma Seppälä, U.S.A.
  • Prof Katherine Weare, U.K.
  • Richad Burnett, U.K.
  • Chris Cullen, U.K.
  • Kewin Hawkins, U.K.
  • Michelle Limantour Seaver, U.S.A.
  • Daisy Pellant, U.S.A.

Terve Oppiva Mieli -tutkimusta rahoittavat:

  • Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto
  • Juho Vainion Säätiö
  • Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö
  • Yrjö Jahnssonin Säätiö
  • Mats Brommelsin Säätiö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
  • Niilo Helanderin Säätiö